Kuntatalouden ABC -osioon on koottu sanastoa ja selittäviä tekstejä, jotka auttavat Kuntatalouden sisältöjen tulkinnassa.

Sanasto

Erityishuoltopiiri

Erityishuoltopiiri on alueellinen yksikkö, jonka tehtävänä on antaa alueensa kehitysvammaisille erityishuollon palveluja.

Investointimenot

Investointimenot ovat sellaisten hyödykkeiden hankintamenojen yhteissumma, jotka on aktivoitu taseen pysyviin vastaaviin. Tällaisia aktivoitavia hyödykkeitä ovat sellaiset pitkävaikutteiset hankinnat, joita ei voida katsoa vain yhden tilivuoden toimintamenoiksi.

Investointihyödykkeiden luovutustulot

Investointihyödykkeiden luovutustuloja ovat investointien eli käytännössä omaisuuden myynnistä saadut tulot.

Kunnanhallitus

Kunnanhallitus on kunnan keskeisin toimielin. Sen tehtävänä on johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta.

Kunnanvaltuusto

Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäseniä ovat kuntavaaleilla valitut valtuutetut. Kaupungeissa voidaan käyttää nimitystä kaupunginvaltuusto.

Kunta

Kunta on asukkaiden itsehallintoon perustuva paikallistasolla toimiva julkisyhteisö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä sekä verotusoikeus.

Kuntayhtymä

Kuntayhtymä on kahden tai useamman kunnan perustama julkisyhteisö, joka hoitaa kuntien sille antamia tehtäviä.

Lainakanta

Lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista korollista vierasta pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat.

Maakunta

Maakunta on valtioneuvoston vahvistama alue, joka muodostuu useammasta kunnasta

Maakuntaliitto

Maakuntaliitto on lakisääteinen kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat samaan maakuntaan kuuluvat kunnat ja joka edistää maakunnan yleistä kehittämistä ja kuntien yhteistyötä.

Poistot ja arvonalentumiset

Poistoina esitetään kaikki suunnitelman mukaiset poistot pysyviin vastaaviin kuuluvien aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista. Arvonalentumiseksi merkitään kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä mm. pysyvien vastaavien maa- ja vesialueiden sekä ennakkomaksujen ja keskeneräisen hankintojen arvonalentumiset.

PPP

PPP, eli Public Private Partnership, tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallia. Se luo mahdollisuuden yhdistää eri tahojen osaaminen sekä synnyttää uusia ratkaisuja ja palveluita. PPP-hankkeessa rakennetaan tai korjataan investointihyödykettä kunnan tai kuntayhtymän käyttöön. Investointihyödyke voi olla esimerkiksi koulu, silta tai tie. Rakentamisesta ja ylläpidosta tehdään pitkäaikainen sopimus (yli 15 vuotta). Oikeudellisena omistajana on yksityinen tai julkisomisteinen yhteisö, joten PPP-hankkeessa rakennettava investointihyödyke kirjataan muualle kuin kunnan tai kuntayhtymän taseeseen. Lue tarkempi PPP-hankkeen määritelmä Suomi.fi-sanastosta.

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Valtiolta, kunnilta ja kuntayhtymiltä, EU:lta ja muilta saadut rahoitusosuudet investointimenoihin.

Rahoitustulot ja -menot

Rahoitustuloissa ja -menoissa ilmoitetaan rahoitustoiminnan luonteiset tulot ja menot.

Sairaanhoitopiiri

Sairaanhoitopiiri on Suomen terveydenhoidossa hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä on tarjota jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaanhoitopiirit määritellään erikoissairaanhoitolaissa. Lain mukaan jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään.

Sote-kuntayhtymä

Sote-kuntayhtymä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaa kuntayhtymä.

Talousarvio

Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle tai kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon konsernin talouden vastuut ja velvoitteet.

Talousarviovuosi

Talousarviovuodella tarkoitetaan suunnittelukauden ensimmäistä vuotta. Esimerkiksi raportointikauden 2020 talousarviovuosi on vuosi 2020.

Taloussuunnitelma

Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnan tai kuntayhtymävaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi).

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan tai kuntayhtymän vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa.

Toiminnan ja investointien rahavirta

Toiminnan ja investointien rahavirran positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa.

Toimintakate

Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kuntayhtymässä toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän.

Valtionosuus

Valtionosuus on valtion kunnille lain perusteella maksama osuus kuntien tiettyjen palvelujen laskennallisista kustannuksista.

Verotulo

Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta,  yhteisöveron osuudesta ja kiinteistöverosta. Kunta päättää itsenäisesti tuloveroprosentistaan ja lain säätämissä rajoissa kiinteistöveron määrästä. Valtio päättää yhteisöveroprosentin ja tulouttaa osan yhteisöverosta kunnille.

Vuosikate

Vuosikate tarkoittaa sitä tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi juoksevien menojen jälkeen. Vuosikate jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.

Toimintamenojen sanasto:

   Avustukset

Avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset samoin kuin yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset. Kotitalouksille myönnettyjä avustuksia ovat mm. toimeentulotuki ja omaishoidon tuki. Yhteisöille myönnettyjä avustuksia ovat mm. yhdistyksille, seuroille ja tiehoitokunnille maksettavat toiminta-avustukset.

   Aineet, tarvikkeet, tavarat

Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan mm. toimisto- ja koulutarvikkeet, kirjallisuus, lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä sähkön hankintamenot.

   Henkilöstömenot

Henkilöstömenot sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot ja niihin verrattavat kulut sekä välittömästi palkan, palkkion tms. perusteella määräytyvät kulut, kuten eläkekulut, sosiaaliturvamaksut ja lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut.

   Muut toimintamenot

Muihin toimintamenoihin sisältyvät mm. vuokrakulut, vahingonkorvaukset ja kunnan maksamat välittömät verot.

   Palvelujen ostot

Palvelujen ostot pitää sisällään sekä suoraan asiakkaalle eli kuntalaisille ostetut palvelut, että palvelut, joita kunta käyttää omassa palvelutuotannossaan. Asiakaspalvelut ovat kuntalaisille tarkoitettuja lopputuotepalveluja, joita kunta ostaa muilta palvelujen tuottajilta. Muut kuin asiakaspalvelumaksut ovat kunnan suoritetuotannossa käyttämiä palveluja mm. toimisto- ja asiantuntijapalvelut, ICT-palvelut sekä puhtaanapito- ja pesulapalvelut.

Toimintatulojen sanasto:

   Tuet ja avustukset

Tuet, avustukset ja muut tulonsiirrot valtiolta, Euroopan unionilta tai muulta yhteisöltä merkitään tuloslaskelmaan omaksi ryhmäkseen silloin, kun tuki tai avustus ei ole kunnan suoritteidensa perusteella saama korvaus eikä investoinnin rahoitusosuus. Tällaisia korvauksia ovat mm. valtionavustus perustoimeentulotukeen, palkkatuki sekä EU-tuki kunnan omaan käyttötalouden kehittämisprojektiin.

   Maksutulot

Maksutuloja ovat asiakasmaksut ja muut maksut niistä tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan tai joiden hinnat määritellään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Usein maksujen perusteista säädetään laissa tai asetuksessa.

   Muut toimintatulot

Muihin toimintatuloihin sisältyvät muut kuin edellä mainitut säännöllisesti kertyvät toimintatulot. Tällaisia ovat mm. vuokratulot sekä pysäköintivirhemaksut.

   Myyntitulot

Myyntituloja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan.