Valtiontalouden kuukausikatsauksen analyysi

Julkaisemme tässä osiossa joitakin kertoja vuodessa valtiontalouden kuukausikatsauksen yhteydessä analyysin, jossa tuomme esille valtiontalouden merkittävimpiä muutoksia. 

Elokuu 2022

Valtion elokuun kumulatiivinen tuotto- ja kulujäämä oli -939 miljoonaa, kun edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana tuotto- ja kulujäämä oli -4 376 miljoonaa. Kulujäämän pieneneminen johtui tulojen merkittävästä kasvusta (4 643 milj., 13 %) verrattuna menojen kasvuun (1 205 milj., 3 %). Tulojen kasvu selittyy lähes kokonaan verotulojen kasvulla. Menojen kasvu johtuu toiminnan kulujen kasvusta (625 milj., 9 %) ja rahoituskulujen kasvusta (639 milj., 84 %).

Talousarvion verojen ja veroluonteisten tulojen kertymä oli 35 384 miljoonaa elokuun lopussa (2021: 30 976 milj.). Kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna oli 4 408 miljoonaa (14 %). Verotulojen kasvu johtuu ansio- ja pääomatuloverojen (2 005 milj., 28 %), yhteisöveron (996 milj., 44 %), arvonlisäveron (952 milj., 7 %) sekä energiaverojen (375 milj., 14 %) kasvusta.

Energiaverojen osalta kasvuun vaikutti vuonna 2021 tehty muutos valmisteverojen verotusmenettelyyn. Muutoksen seurauksena vuonna 2021 helmikuun kertymä on alle miljoona euroa, muodostuen myöhässä maksetuista veroista, kun taas vuonna 2022 veroja kertyi helmikuun aikana 434 miljoonaa euroa. Ennen vuotta 2021 valmisteverot ilmoitettiin ja maksettiin pääosin jo verokautta seuraavan kuukauden aikana. Vuodesta 2021 alkaen valmisteverot on maksettu pääosin verokautta toisen seuraavan kuukauden aikana.

Lisätietoja verotulojen kertymisestä Verohallinnon sivuilta

Alla olevasta näkymästä voit tarkastella eri verojen kertymiä.  Valitsemalla vasemmalla olevasta kuviosta verolajin, näet oikealla olevissa kuviossa valitun verolajin kertymät eri vuosina.

Siirtotalouden kulut olivat elokuun lopussa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta sektoreittain muutoksia oli tapahtunut. Paikallishallinnolle maksetut siirtotalouden kulut ovat kasvaneet 980 miljoonaa (11 %). Sosiaaliturvarahastoille (-462 milj. -5 %) ja elinkeinoelämälle (-754 milj., -33 %) maksetut siirtotalouden kulut olivat pienentyneet. Muille sektoreille maksetut siirtotalouden kulut olivat kasvaneet hieman.

Merkittävimmät siirtotalouden kuluihin paikallishallinnolle vaikuttavat muutokset olivat momenteilla:

  • 60.38 ’Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin’, jonka käyttö kasvoi 385 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna.
  • 90.35. ’ Valtion korvaus kunnille veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen menetyksistä’, jonka käyttö kasvoi 211 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna.
  • 89.30 ’Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus’, jonka käyttö kasvoi 196 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna.
  • 90.30 ’Valtion osuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen’, jonka käyttö kasvoi 192 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna.
  • ’28.90.34’ Valtionavustus sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin’, jonka käyttö pieneni 137 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna.

Siirtotalouden kuluja sosiaaliturvarahastoille pienensi erityisesti momenttien 33.20.52 ’Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta’ (-335 milj.) ja 33.20.50 ’ Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta’ (-82 milj.) käytön väheneminen.

Siirtotalouden kuluja elinkeinoelämälle pienensi erityisesti momenttien 32.40.43 ’Yritysten kustannustuki’ (- 387 milj.) ja 32.20.48 ’ Uusiutuvan energian tuotantotuki’ (-164 milj.) käytön väheneminen.

Valtionvelka oli elokuun lopussa 135 648 miljoonaa. Vuoden alusta velka on kasvanut 6 951 miljoonaa euroa. Valtion talousarviotalouden likvidit varat (lyhytaikaiset sijoitukset, pankkitilit ja käteiskassat) ovat kasvaneet vuoden alusta 5 738 miljoonaa, ollen elokuun lopussa 12 588 miljoonaa.

Katso tilastoja valtionvelasta (valtionvelka.fi)

Elokuun lopussa oli käytettävissä määrärahoja 78 719 miljoonaa, joista oli käytetty 41 549 miljoonaa (53 %). Määrärahojen käyttö on kasvanut elokuun loppuun mennessä 659 miljoonaa verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan. Kuluvan vuoden määrärahoja on käytetty 18 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana.

Elokuun lopussa käytettävissä olleista määrärahoista oli siirtomäärärahoja 32 923 miljoonaa, joista 4 746 miljoonan käyttö päättyy vuoden 2022 lopussa. Siirtomäärärahoista, joiden käyttö päättyy vuonna 2022, oli käytetty elokuun loppuun mennessä 2 457 miljoonaa (52 %). Siirtomäärärahoja, jotka voidaan siirtää tuleville vuosille, oli elokuun lopussa käytettävissä 28 177 miljoonaa ja niistä oli käytetty 12 596 miljoonaa (45 %). Käytettävissä olevista siirtomäärärahoista 22 048 miljoonaa on tänä vuonna myönnettyjä ja 10 875 miljoonaa edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja.