Julkisten hankintojen volyymissä on vuosien 2023 ja 2024 välillä tapahtunut vain pientä, vajaan kahden prosentin kasvua. Valtion, kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden sekä hyvinvointiyhtymien julkiset hankinnat vuonna 2024 olivat yhteensä 38,3 miljardia euroa. Hankintojen kokonaisarvo kasvoi noin yhdellä miljardilla eurolla vuonna 2024, mikä on vain muutaman prosentin muutos edellisvuoteen verrattuna.
Julkisiin tavara- ja palveluostoihin käytettiin siten molempina vuosina noin 37–38 miljardia euroa. Aikaisemmin oli vuosien 2022 ja 2023 välillä koettu jyrkkä laskennallinen pudotus. Vuonna 2022 hankintojen kokonaissumma oli vielä 45,4 miljardia euroa. Lähes 17 prosentin pudotus selittyi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen tehtäväsiirroilla: vuoden 2023 alussa vastuu näiden palvelujen järjestämisestä siirtyi kunnilta uusille hyvinvointialueille. Tämä näkyi julkisten hankintojen tilastoissa suurena kertaluonteisena muutoksena.
Vuoden 2024 aikana vastaavia rakenteellisia uudistuksia ei tehty, joten hankintojen kokonaisarvon kehitys oli huomattavasti tasaisempaa. Vuonna 2024 kokonaiskysyntää julkisissa hankinnoissa tasapainotti muun muassa se, että energia- ja materiaalikustannusten aiemmat hintapiikit tasaantuivat vuoden aikana. Yleisesti ottaen hankintojen arvon kehitys vuodesta 2023 vuoteen 2024 oli maltillista ja ennakoitua, ilman suuria yllätyksiä.
Hankinnat valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla
Valtion osuus kokonaisuudesta kasvoi kahdeksalla prosentilla. Muutokset muilta osin olivat pieniä; kuntayhtymien hankintojen arvo kasvoi 3,6 prosenttia ja hyvinvointialueiden 2,2 prosenttia. Suurin osa julkisista hankinnoista toteutetaan hyvinvointialueilla, noin 42 prosenttia. Valtion ja kuntien osuudet olivat kumpikin noin neljännes kokonaishankinnoista.
Suurten kaupunkien rooli korostui kuntasektorin hankinnoissa, kun taas valtionhallinnossa hankintavolyymia kasvattivat muun muassa turvallisuus- ja infrastruktuurihankkeet. Kokonaisuutena voidaan todeta, että jokainen hallinnon osa-alue osallistui hankintojen arvon lievään kasvuun vuonna 2024, eikä merkittäviä muutoksia sektorikohtaisissa osuuksissa tapahtunut.
Evankelisluterilaisten seurankuntien tiedot eivät ole vielä näissä tiedoissa mukana, niiden määrä on vuositasolla ollut vajaa puoli miljardia euroa.
Valtion hankinnoista suurin osuus muodostui maanpuolustuskaluston hankinnoista sekä väylähankkeista ja ICT-hankinnoista. Kuntien hankinnoista lähes 40 prosenttia muodostuu toimitiloista. Kuntayhtymissä suurin hankintakategoria koostui matkustus- ja kuljetuspalveluista (45 %). Nämä ovat pääosin pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen järjestämisestä johtuvia. Asiakaspalveluhankinnat muodostivat yli puolet hyvinvointialueiden hankintamenoista (n. 54 %). Noin 40 prosenttia hyvinvointiyhtymien hankinnoista on kohdennettu kategoriaan ”Muu”, johon kuuluvat muun muassa hoitotarvikkeet, lääkkeet ja työvoiman vuokraus.
Suurimmat hankkijat ja niiden panostusten kehitys
Kun julkisten hankintojen arvoa tarkastellaan organisaatiokohtaisesti, nousevat esiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestävät tahot. Helsingin kaupungin hankintavolyymi oli erittäin merkittävä. Helsinki toimii poikkeuksellisessa asemassa, sillä se järjestää itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa (eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen). Tämä heijastuu kaupungin korkeana hankintamenojen tasona.
Valtion puolella Puolustusvoimat on perinteisesti yksi suurimmista hankkijoista – puolustusmateriaalin, kaluston ja varusteiden ostot muodostavat huomattavan osan valtion hankintamenoista. Samoin Väyläviraston kilpailuttamat urakat näkyvät hankintatilastoissa suurina euromäärinä.
Hankintojen jakautuminen pääluokkiin ja poikkeavat trendit
Julkisten hankintojen sisältöä tarkasteltaessa korostuvat tietyt pääluokat. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät ostot ovat julkisen hankintakakun suurin siivu, sillä hyvinvointialueet ostavat runsaasti palveluja sekä toisiltaan että yksityisiltä palveluntuottajilta. Perinteisten hankintojen, kuten rakennusurakoiden, materiaalien ja kunnossapitopalvelujen, rinnalla on viime aikoina noussut esiin ICT-hankintojen voimakas kasvu.
Vuonna 2023 julkisten ICT-hankintojen arvo oli arviolta 1,6 miljardia euroa, mikä vastasi noin 4 prosenttia kaikista hankinnoista. Vuoden 2024 aikana IT-hankintojen merkitys kasvoi aikaisemmasta: IT-hankintasopimusten yhteenlaskettu arvo nousi noin 3,5 miljardiin euroon. Lisäys johtui osin suurista monivuotisista puitesopimuksista erityisesti ohjelmisto- ja laitehankinnoissa. Kehitys indikoi digitalisaation ja tietojärjestelmien vahvistuvaa roolia julkisella sektorilla.
Äkillisiä menopiikkejä ei vuonna 2024 juurikaan ilmennyt. Energiakriisin aikana nousseet sähkö- ja polttoainekustannukset tasaantuivat vuoden 2024 kuluessa, mikä rauhoitti energiaan liittyvien hankintojen kustannuskehitystä. Myöskään pandemian aikaisia poikkeusmenoja (kuten suojaintarvikehankintoja) ei enää ole, joten hankintamenoissa palattiin monin osin normaaliin kaavaan. Julkisten hankintojen trendi vaikuttaakin vakiintuneen: kokonaisvolyymi on noin 38 miljardin euron luokkaa vuodessa, ja suurimmat vaihtelut syntyvät lähinnä talouden yleisestä tilanteesta sekä yksittäisistä investointihankkeista.
Tulossa myöhemmin
Tiedot kuntien investointihankintojen, kuten rakennusten ja maa- ja vesialueiden, määristä tullaan poimimaan erikseen määritellyiltä tasetileiltä (tasetilien muutokset). Ne tiedot eivät sisälly näihin lukuihin, eikä niitä ole aikaisempina vuosia raportoitu. Tiedot tullaan toimittamaan kesän aikana ja ne esitetään erillisinä tietoina.