Valtionhallinnon ABC

Valtionhallinnon ABC-osioon on luotu valtionhallinnon hierarkiaa visualisoiva raportti sekä koottu sanastoa ja selittäviä tekstejä, jotka auttavat valtion talous-, henkilöstö- ja tuloksellisuustietojen tulkinnassa.

Valtion organisaatiorakenne

Alla olevasta kuviosta voi tarkastella valtion talousarviotalouden sekä valtion rahastotalouden organisaatiorakenteita. Hiiren painikkeella voi avata organisaatiosta haluamansa kohdan, jolloin kyseisen organisaatiokohdan alla olevat rakenteet tulevat näkyviin. Rakenteen saa suljettua samalla tavoin. Organisaatiorakenne saattaa muuttua jonkin verran vuodesta toiseen, joten vuosivalikosta voi valita, minkä vuoden organisaatiorakennetta haluaa tarkastella.

Sanasto

Arviomääräraha

Arviomääräraha on yhtä vuotta varten myönnetty määräraha, jota ei voi siirtää myöhempiin vuosiin mutta joka voidaan ylittää asianomaisen ministeriön luvalla tietyn määrämuotoisen menettelyn (ylityslupahakemus) jälkeen.

Budjettitalous

Budjettitalous on valtiontalouden osa, jonka tulot ja menot sisältyvät valtion talousarvioon. Termiä käytetään samassa merkityksessä kuin termiä talousarviotalous. Budjettitalouteen eivät kuulu talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot, liikelaitokset eikä valtio-omisteiset yhtiöt.

Hallinnonala

Hallinnonalan muodostaa yksittäinen ministeriö yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa. Valtionhallinto on jaettu 12 hallinnonalaan. Hallinnonalasta käytetään toisinaan lyhennettä HA.

Jäljellä

Varainhoitovuoden aikana käytettävissä olevista määrärahoista käyttämättä tai varainhoitovuodelle arvioidusta tuloarviosta kertymättä oleva osuus.

Kertymä

Kertymällä tarkoitettaan varainhoitovuoden aikana kertynyttä meno- tai tulokertymää.

Kirjanpitoyksikkö

Valtionhallintoon kuuluvat virastot ja laitokset on jaettu n. 65 kirjanpitoyksikköön. Kirjanpitoyksiköstä voidaan käyttää lyhennettä kpy.

Käytettävissä

Varainhoitovuoden aikana yhteensä käytettävissä olevat määrärahat eli kyseisen vuoden määrärahat sekä mahdolliset edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat yhteensä.

Lisätalousarvio

Lisätalousarvio on valtion talousarvion muutos, jonka valmistelu-, soveltamis- ja seurantavaiheet ovat samat kuin valtion talousarvion toimintaprosessissa. Lisätalousarviossa voidaan myöntää lisää tai vähentää määrärahaa tai tuloarviota.

Liikekirjanpito

Liikekirjanpito (tai lyhyemmin kirjanpito) on yrityksille pakollinen taloudellisten tapahtumien rekisteröinti- ja laskentajärjestelmä, jonka tuloksena syntyy tilinpäätös.

Valtiolla puhutaan selvyyden vuoksi aina liikekirjanpidosta (ei pelkästä kirjanpidosta) erotuksena talousarviokirjanpitoon.

Liikekirjanpidontili (lkp-tili)

Liikekirjanpidossa käytettävät tilit. Valtiokonttori ylläpitää kirjanpitoyksiköiden käytettävissä olevien liikekirjanpidontilien tilikarttaa.

Liikelaitos

Valtion liikelaitoksista säädetään laissa valtion liikelaitoksista ja niiden toiminnasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisissa laeissa. Valtion liikelaitokset määritellään yrityksiksi, eivätkä ne ole osa valtion budjettitaloutta.

Luku

Luku on osaston tai pääluokan osa, joka koostuu momenteista.

Meno

Liikekirjanpidossa menolla tarkoitetaan tuotannontekijän hankinnasta tai muusta syystä aiheutunutta lopullista rahan käyttöä. Meno voi olla vastikkeellinen (esim. hankinnat) tai vastikkeeton (esim. valtionavut ja avustukset).

Momentti

Momentti on luvun osa, joka koostuu määrärahaa tai tuloarviota koskevasta päätösosasta ja selvitysosasta. Valtion talousarviossa on noin 600 momenttia.

Määräraha

Yhteen tai useampaan käyttötarkoitukseen osoitettu rahasumma. Määrärahoja on erityyppisiä (kiinteä-, arvio-, siirto-, ehdollinen ja jakamaton määräraha). Määrärahan käyttötarkoitus ilmaistaan joko sanallisesti tai talousarviomomentin numerotunnuksella.

Nettokertymä

Varainhoitovuoden määrärahan ja mahdollisen edellisvuodelta siirtyneen siirtomäärärahaan kokonaiskäyttö nettona. Tai vastaavasti varainhoitovuoden aikana kertynyt kokonaistulo.

Osasto

 Osasto on tuloarvioiden laadullisesti jaettu osa, joka koostuu luvuista.

Pääluokka

Pääluokka on määrärahojen hallinnollisesti jaettu osa, joka koostuu luvuista.

Rahastotalous

Rahastotalous on termi, jolla viitataan talousarviotalouden ulkopuolisiin rahastoihin. Kts. alla termi Talousarviotalouden ulkopuolinen rahasto.

Siirtomääräraha (2- tai 3-vuotinen siirtomääräraha)

Siirtomääräraha on kiinteä määräraha, joka voidaan käyttää enintään kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana.

Siirtynyt siirtomääräraha

Edellisvuodelta siirtynyt siirtomääräraha, joka on käytettävissä varainhoitovuonna.

Talousarvio

Valtion talousarviossa arvioidaan valtion seuraavan vuoden tulot ja menot. Talousarvion menopuoli jakaantuu hallinnonaloittain pääluokkiin ja pääluokkien sisällä edelleen lukuihin ja momentteihin. Tulopuolella puhutaan pääluokkien sijasta osastoista. Talousarviosta päättää eduskunta.

Kun raporteilla näkyy talousarvion lukuarvoja, tarkoitetaan niillä alkuperäisen budjetin mukaista tulo- tai menoarviota.

Talousarvioasetus

Talousarvioasetuksessa säädetään muun muassa valtion talousarvion laatimista, tuloja ja menoja koskevat menettelyt.

Talousarviokirjanpidon tili (Takp-tili)

Talousarviotilien ja niiden sisällön tulee vastata valtion talousarviota ja sen tilijaottelua.. Valtiokonttori kokoaa ja julkaisee erikseen vuosittain ministeriöiden vahvistamat talousarvion tilijaottelut Valtion talousarvion tilijaotteluna, joka sisältää kyseisenä varainhoitovuonna käytössä olevat talousarviotilit.

Talousarviokirjanpito

Talousarviokirjanpito sisältää talousarviotilit, siirrettyjen määrärahojen tilit ja Valtiokonttorin määräämät muut tilit. Talousarviokirjanpidolla varmistetaan ja todennetaan, että valtiontaloudessa noudatetaan eduskunnan päättämää budjettia.

Talousarviotalouden ulkopuolinen rahasto

Talousarvion ulkopuoliset rahastot ovat valtioneuvoston alaisista valtion rahastoista koostuva osa valtiontaloutta, jota ei säädellä valtion talousarviolla. Valtiolla on yhteensä yksitoista talousarviotalouden ulkopuolista rahastoa, joista esimerkkejä ovat Valtion eläkerahasto, Valtion asuntorahasto ja Valtiontakuurahasto.

Talousarviotalous

Kts. budjettitalous

Tiliryhmä

Tiliryhmillä tarkoitetaan liikekirjanpidon tiliryhmiä, kuten henkilöstökulut tai vuokrat, joiden alle on niputettu useita liikekirjanpidon tilejä.

Toimintameno

Toimintameno on valtion budjettitalouden menolaji, jolla valtio rahoittaa viraston tai laitoksen toimintaa.

Toimintamenomomentti

Toimintamenomomentti on tehtävän mukainen momentti, jolla osoitetaan määräraha viraston tai laitoksen toiminnan aiheuttamiin kulutusmenoihin tai pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintaan.

Tuloarvio

Tuloarvio on valtion talousarvion osa, jossa esitetään arvio varainhoitovuonna kertyvistä tuloista. Tuloarviot käsittää myös lainat.

Tulosohjattu virasto

Kirjanpitoyksikköön kuuluvia virastoja ja laitoksia voidaan kutsua myös tulosohjatuiksi virastoiksi. Tulosohjatulle virastolle voidaan asettaa omia toimintaa ja taloutta koskevia tulostavoitteita.

Työnantajavirasto

Valtion henkilöstöhallinnon työnantajatoiminnassa on käytössä kirjanpitoyksiköitä ja tulosohjattuja virastoja tarkempi luokittelu, työnantajavirasto. Työnantajavirastoa kutsutaan myös VHS-virastoksi (valtionhallinnon standardi). Työnantajavirasto ei aina ole hallinnollisesti itsenäinen virasto. Työnantajavirastokäsite on käytössä mm. Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtissa.

Valtionhallinto

Julkisen talouden osa, joka koostuu valtion budjettitaloudesta ja budjetin ulkopuolisista rahastoista.
Toisinaan valtiontalouteen luetaan myös valtion liikelaitokset.

Valtiontalous

Valtiontalouteen kuuluvat talousarviotalouden lisäksi myös talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot.

Voimassa oleva talousarvio

Voimassa oleva talousarvio tarkoittaa varainhoitovuoden talousarviota ja lisätalousarvioita yhteensä.