KANE:n peruspankkipalvelukyselyn analysointi

SIIRRY RAPORTILLE

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi? 

Peruspankkipalveluiden saatavuuden ja hinnoittelun osalta järjestöt ovat keskenään epätasa-arvoisessa asemassa. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE selvitti marras-joulukuussa 2023 järjestöjen kokemuksia pankkipalveluista. Verkkokysely suunnattiin valtakunnallisella, paikallisella ja alueellisella tasolla toimiville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille, ja siitä viestittiin muun muassa KANEn ja Etnon järjestöjäsenten kautta.

Kyselyyn saatiin 1252 vastausta. Oikeusministeriö pyysi Analysointipalveluja analysoimaan peruspankkipalvelukyselyn vastausaineistoa. Kiinnostavia aineistoon liittyviä tutkimusaiheita olivat tyytyväisyys pankkipalveluiden saatavuuteen ja hinnoitteluun, yhdistysten kohtaamat ongelmat pankkipalveluiden saatavuudessa ja hinnoittelussa, sekä miten kokemukset vaihtelevat työntekijöiden lukumäärän ja jäsenmaksutulojen perusteella eri kokoisissa yhdistyksissä. Lisäksi aineistosta haluttiin tarkastella alueellisia eroja.

Mitä tehtiin?

Analysointipalvelut penkoi oikeusministeriön toimittamaa kyselyaineistoa Power BI -työkalulla, jolla voitiin luoda kysymyksien vastauksista kuvaajia ja vertailla niiden jakaumien muutoksia, kun aineistoa rajattiin eri ryhmiin. Erityisesti järjestöjen koon vaikutus kokemuksiin kiinnosti, joten otos jaettiin osiin työntekijöiden lukumäärän sekä jäsenmaksutulojen perusteella.

Avovastauksia analysoitiin tunnistamalla niistä yleisimmät sanat koko otokselle sekä ryhmittäin. Vastaukset pilkottiin ensin yksittäisiin sanoihin R:llä. Kun näistä yleisimmät sanat oli tunnistettu, niistä poimittiin ne, jotka eivät olleet yleisimpiä verbejä, pronomineja, konjunktioita, eivätkä sisältyneet kysymykseen. Sanoja ryhmiteltiin samankaltaisten sanojen ryhmiin ja näitä ryhmiä tulkittiin lukemalla vastauksia, joissa ne ilmenivät. Tällä tavalla saatiin kuva siitä, millaisissa yhteyksissä sanat mainittiin ja miten yleisiä eri yhteydet suunnilleen olivat. Sanoista ja sanaryhmistä raportoitiin sekä esiintymiskerrat että yhteydet, jossa ne mainittiin.

Tuloksista koottiin PowerPoint-esitys, jossa tekstein ja kuvin kuvailtiin löydettyjä ilmiöitä. Esityksen kuvaajat tehtiin poimimalla Power BI:n työpöytäsovelluksesta aineiston tiivistelmiä Exceliin. Esityksessä kuvattiin myös alueellisia eroja, mutta tulkinnoissa niihin ei keskitytty sen kummemmin pienien vastausmäärien takia.

Mitä saavutettiin?

Yli kolme neljäsosaa vastanneista järjestöistä toimi vapaaehtoisvoimin, ja 85 %:lla järjestöistä oli jäsenmaksutuloja. Yli kolme neljäsosaa vastanneista oli paikallisesti toimivia järjestöjä. Yleisintä oli, että vastaajajärjestöt käyttivät pankkipalvelujen viikoittain tai kuukausittain. Järjestöistä yli 93 %:lla oli ainakin yksi pankkitili ja 7 % oli yrittänyt perustaa joskus sellaista onnistumatta.

71 % vastaajista koki pankkipalvelut oman järjestön näkökulmasta hinnoittelultaan kohtuuttomia. Mitä pienemmät jäsentulot olivat tai mitä vähemmän työntekijöitä järjestö työllisti, sitä todennäköisemmin järjestö koki pankkipalvelujen hinnoittelun kohtuuttomaksi. Kuitenkin myös järjestöistä, joissa jäsenmaksutulot ovat yli 50 000 € vuodessa, jopa 51 % kokee hinnoittelun kohtuuttomaksi. Vapaaehtoisvoimin toimivista järjestöistä yli kolme neljäsosaa kokee hinnoittelun kohtuuttomaksi.

Valtaosa vastaajista (57 %) oli tyytyväisiä pankkipalvelujen riittävyyteen. Tyytyväisyys oli yleisempää jäsenmaksujen ja työntekijöiden lukumäärän mukaan isommissa järjestöissä. Aihealueen avoimissa vastauksissa yhdistykset raportoivat siitä, että pankit kohtelevat (pieniäkin) järjestöjä voittoa tavoittelevina yrityksinä, joilla on usein erilaiset ja laajemmat palvelutarpeet. Yhdistykset toivoivat myös palveluiden erilaista hinnoittelua kuin yrityksillä. Ajanvaraus koettiin hankalana ja palvelujen muutostarpeissa kaikenkokoiset yhdistykset kirjoittivat käytettävyydestä, neuvonnasta, byrokratiasta, helppoudesta, selkeydestä ja vaikeudesta.

Kokemus pankkipalveluiden hinnoittelusta ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen vaihtelee paljon alueittain kun tarkastellaan järjestöjä, jotka eivät toimi valtakunnallisesti. Alueet, joissa hinnoittelu koettiin keskimäärin kohtuuttomampana, olivat tyytyväisyydessä keskikastissa. Ne alueet, jotka kokivat hinnoittelun kohtuullisempana, olivat todennäköisemmin tyytyväisimpiä tai tyytymättömimpiä pankkipalvelujen riittävyyteen, eli jommassakummassa ääripäässä.

Mitä seuraavaksi?

Ensisijaisesti tuloksia hyödynnetään valtiovarainministeriön luottolaitoslainsäädännön muutostarpeita arvioivassa pankkipalveluhankkeessa. Lisäksi analyysista on apua oikeusministeriössä kansalaisjärjestöstrategian laadintatyössä ja KANEn omassa toiminnassa. Analyysin tulokset on julkaistu verkossa.

Tulokset osoittavat, että järjestöissä kaivataan niille suunniteltuja ja hinnoiteltuja pankkipalveluja. KANE muistuttaa kohtuuhintaisilla ja saavutettavilla pankkipalveluilla olevan merkitystä kaiken kokoisten järjestöjen toiminnan mahdollistamisessa.