Suomen 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki järjestävät sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kaikille suomalaisille. Hyvinvointialueiden taloudella on välitön vaikutus siihen, millaisia palveluita hyvinvointialueet voivat alueensa asukkaille tarjota. Tältä sivulta alasivuineen voit tutustua hyvinvointialueiden talouteen useiden erilaisten talousraporttien avulla.
Hyvinvointialueiden talous
-
Mitä taloustietoja hyvinvointialueet raportoivat?
Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät sekä Helsinki raportoivat taloustietonsa Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun.
Tietopalveluun raportoidaan eri raportointikokonaisuuksissa tilinpäätöstietoa, vuoden aikana raportoitavaa toteumatietoa sekä arvio- ja ennustetietoa. Kaikkiaan hyvinvointialueiden raportoitavia kokonaisuuksia on 15.
Toteumatietoa kerätään 10 kertaa vuodessa neljältä vuosineljännekseltä ja niiden välissä hiukan karkeammalla tasolla kumulatiivisesti kuudelta kuukaudelta (HHKNR, HHKR). Vuoden viimeinen neljännes raportoidaan tilivuotta seuraavana keväänä ja se on samalla tilinpäätöstietoa. Tammikuussa julkaistavat tilinpäätösarviot (HHTPA, HTTPA) tarjoavat ensimmäiset tiedot päättyneestä vuodesta.
Hyvinvointialueiden tilikauden ylijäämä (alijäämä) yhteensä
Tilikauden ylijäämä tai alijäämä saadaan, kun toimintatuloista ja valtion rahoituksesta vähennetään toimintamenot ja pääoman kulumista kuvaavat poistot. Suuret alijäämät vaativat muutoksia toiminnassa, sillä pitkäaikaiset alijäämät eivät ole sallittuja
Kuviossa luku esitetään kuukausittain hyvinvointialueet yhteenlaskettuina. Kuvion tiedot ovat hyvinvointialueiden neljännesvuosi- ja kuukausiraportoinneista.
Hyvinvointialueiden toimintamenot
Toimintamenot kertovat paljonko hyvinvointialueilla on käyttötalouden kuluja, kuten henkilöstömenoja tai tarvikehankintoja. Käyttötalouden kuluissa ei ole mukana investointimenoja. Kuviossa esitettävät toimintamenot ovat talousarvioiden lukuja.