Kansallisen demokratiaohjelman sidosryhmäkyselyn analysointi

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi?

Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosasto on vetovastuussa kansallisesta demokratiaohjelmasta. Ohjelman poikkihallinnollinen työryhmä toteutti vuodenvaihteessa 2024 sidosryhmilleen kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää keskeisten sidosryhmien halukkuutta ja mahdollisuuksia osallistua demokratiaohjelman suunnitteluun ja toimeenpanoon. Kysely kartoitti myös sidosryhmien näkemyksiä ohjelman painopisteistä ja ehdotuksia toimenpiteiksi.

Kyselyyn saatiin 106 vastausta. Analysointipalveluilta pyydettiin apua vastausten koostamiseen ja analysointiin. Erityisesti haluttiin tarkastella, onko vastauksissa eroa taustamuuttujien, kuten organisaation toiminta-alueen tai toimialan mukaan. Avovastauksissa annettujen perustelujen ja toimenpide-ehdotusten osalta tavoitteena oli tiivistää vastauksissa toistuvat ilmiöt tai teemat.

Mitä tehtiin?

Kyselyaineiston rakenteellisista kysymyksistä tuotettiin visualisoituja koosteita ja tarkasteluja. Huomiota kiinnitettiin erityisesti vastausten jakaumaan toiminta-alueen ja toimialan mukaan. Avoimia tekstivastauksia käytiin läpi sekä sanojen ja sanaparien tekstianalyysillä että lukemalla ja koostamalla vastauksia manuaalisesti.

Kevyessä avovastausten tekstianalyysissä vastaukset pilkottiin yksittäisiksi sanoiksi R:llä ja aineistosta poistettiin täytesanat (esimerkiksi ”eli”, ”sitten”, ”heidän”). Tämän jälkeen sanojen tai sanaparien esiintymiskertoja tarkasteltiin kysymyksittäin. Analyysin tarkkuutta pyrittiin lisäämään ryhmittelemällä yksittäiset sanat laajempiin asiakokonaisuuksiin. Tällä menetelmällä vastauksissa eniten korostuivat kysymyksessä esitetyt avainsanat, eikä esimerkiksi eri sanankääntein ilmaistuista toimenpide-ehdotuksista saanut hyvää kokonaiskäsitystä. Nostona onkin se, että maltillisella sadan vastauksen vastausmäärällä termien toistuvuuden tarkastelu esimerkiksi R:n tekstianalyysipaketeilla ei tuo paljon lisäarvoa verrattuna vastausten manuaaliseen luokitteluun – toisin kuin tuhansien vastausten aineistossa.

Mitä saavutettiin?

Tuloksista toimitettiin toimeksiantajalle koostemateriaali. Kyselyyn vastanneista reilut kolme neljäsosaa ilmoitti organisaationsa toiminnan olevan valtakunnallista ja loput paikallista tai alueellista. 57 prosenttia vastanneista organisaatioista kuului toimialaan ”Rekisteröity yhdistys, säätiö tai uskonnollinen yhteisö”, 23 prosenttia ”Julkishallintoon”, ja loput 20 prosenttia jakautui viidelle toimialalle.

Vastaajat pitivät demokratiaohjelman aiheita tärkeänä. Demokratiaohjelman osa-alueista kolmen kärkeen nousivat lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus sekä hyvän keskustelukulttuurin vahvistaminen. 80 prosenttia kyselyyn osallistuneista antoi toimenpide-ehdotuksia ainakin yhteen osa-alueeseen liittyen. Vastaajista lähes kaikki olivat kiinnostuneita osallistumaan demokratiaohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon omien resurssiensa puitteissa.

Mitä seuraavaksi?

Kyselyn lopputuloksia hyödynnetään kansallisen demokratiaohjelman poikkihallinnollisen työryhmän työskentelyssä, erityisesti demokratiaohjelman viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelman laadinnassa.