Työn murros -tilastoraportti

Mitä ongelmaa ratkaistiin ja miksi? 

Sosiaali- ja terveysministeriö lähestyi valtiokonttorin analysointipalveluja tavoitteenaan saada tilastotietoa työn murrokseen liittyvistä muutoksista Suomessa. Kontekstina toimi Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa ”Jaettu ymmärrys työn murroksesta”. Asiakasta kiinnosti työn murros laajemminkin, mutta lopulta aiheen tarkastelu rajattiin tilastoraportoinniksi alustataloudesta sekä työnantaja- työntekijäsuhteen muutoksesta. Myöhempien datapuutteiden takia tilastoraportissa käsiteltiin muitakin epätyypillisiä työsuhteita ja ajankohtaisia työsuojelunäkökulmia. Ministeriön sisäiseen käyttöön tullut raportti nimettiin ”Työn murros: muutokset työnteon muodoissa”. Raportti pyrki tuomaan ajantasaista tietoa ja näkökulmia työn murroksen ilmiöistä tilastotietoon pohjaten sekä linkittämään esiin nostetut asiat työsuojeluun.

Mitä tehtiin?

Toimeksiannon alussa etsittiin tilastotietoa työn murrokseen liittyen relevanttien ilmiöiden rajaamiseksi ja todentamiseksi (osa-aikatyön määrä, alustatalouden työpaikkojen määrä, ammatti- ja toimialarakenteen muutokset työssäkäyvien määrällä mitattuna, vuokratyön määrä sekä työssä jaksaminen). Alustatalouden osalta julkisista lähteistä, kuten tilastokeskuksesta, ei ollut tilastotietoa saatavilla, joten jouduimme turvautumaan yritysten verkkosivuihin sekä lehtiartikkeleihin. Yritimme yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvittää, onko Verohallinnolla käyttöömme tarkemman tason dataa. Datan saaminen oli kuitenkin haasteellista. Tilastokeskus on juuri mainituista syistä tehnyt vastaavaan tarpeeseen laajoja kyselytutkimuksia. Etenkin alustatalouden työntekijöiden määrää on mahdoton haarukoida nykydatasta. Lopullisia datalähteitä raportilla olivat mm. Tilastokeskuksen, Verohallinnon, Eurofondin tilastot, Ylen ja Helsingin sanomien uutisartikkelit, lukuisat tutkimusartikkelit sekä ruokalähettiyhtiöiden itse ilmoittama lähetteinä työskentelevien määrä.

Mitä saavutettiin?

Raportti pyrkii tuomaan ajantasaista tietoa ja näkökulmia siitä, miten työn murros näkyy merkittävissä työssäkäynti- ja työolotilastoissa. Selvitys auttaa ymmärtämään työn murroksen moninaisuutta ja erilaisia jo toteutuneita kehityskulkuja. Lisäksi raportissa validoidaan työn murroksen ilmiöiden olemassaoloa ja merkittävyyttä tutkimuskirjallisuuteen ja tilastollisiin lähteisiin perustuen.

Mitä seuraavaksi?

Alustaoperaattoreiden yhtenäinen tiedonantovelvollisuus on tullut voimaan Euroopan unionin maissa 2023. Tämän ansiosta tilastotietoa on jatkossa saatavilla enemmän.